Sinistä seittiä

Vaikka en virkkaaja ole, täytynee myöntää, että tätä oli ihan kiva tehdä. Välillä on ihan hyvä virkata ja opetella (tai siis kerrata) perustaidot. Aluksi tätä työtä tehdessä oli hieman eksynyt olo, koska oikeasti mun piti opetella kaikki alusta alkaen. Kivaa se silti oli.

Tämän työn etuja oli se, että ohje oli selkeä ja pääsi nopeasti näkemään tulosta, koska huivi aloitettiin ns. alhaalta, josta se sitten lähti nopeasti levenemään. Lopussa meinasi kyllä olla työlästä puuhaa, kun yksi rivi tuntui kestävän ikuisuuksia.

Ohjeen tähän huiviin olin löytänyt jo vuosia sitten ja lankakin oli ehtinyt olla varastossa pitkään. Vihdoin keväällä sain aloitettua tämän ja hyvä niin - nyt minulla on hyvä huivi syksyksi.

Olin ikionnellinen huomatessani, että ohjeessa ilmoitettu menekki todellakin piti paikkansa - olin kaiken varalta ostanut kolme kerää (eli yhden ylimääräisen) ja todellakin vain kaksi kerään meni - oikeastaan kahdesta kerästä jäi jäljelle pienen pieni nöttönen lankaa! Rakastan tuota sävyä ja ihanaa, että saan tehdä siitä vielä jotain muutakin!

• tehty: 5.2.-9.6.2012
• lanka: Novita 7 Veljestä
• väri: petrooli (191)
• koukku: 4,00 mm
• ohje: Joka tyypin virkkauskirja
• lankaa kului: 297 g
• fiilis: ihan ok, vaikka en niin virkkaaja olekaan :)

Kokoa tälle huiville kertyi ihan kiitettävästi: leveyttä 180 cm ja korkeutta 70 cm!

Pähkäilin pingoittamista jo tovin ennen huivin valmistumista, mutta onneksi Judiuni oli keksinyt ratkaisun pulmaan - Bilteman ruutuhyppymatto! Yksi paketti riitti omalla kohdallani juuri ja juuri. Pingoittamalla saatiin huivista n. 20 cm leveämpi ja korkeutta n. 10 cm lisää.

Vaikka virkkaaminen ei ollut pitkän tauon jälkeen niin kamalaa kuin olin ajatellut, taidan jättää toisen virkkausta odottavan projektin myöhempään ajankohtaan ;)